Turun ainutlaatuinen Kurjenmäen alue ja sen vanhat rakennukset muodostavat historiallisesti ja rakennustaiteellisesti uniikin kokonaisuuden, jonka restauroinnissa Lepolan puusepillä oli kunnia olla mukana.
Kurjenlinnan historia havisuttaa siipiään vielä tänäänkin
Arvokkaat ja uljaat rakennukset ovat museoviraston suojeluksessa ja merkitty yleiskaavaan säilytettäviksi kohteiksi. Kurjenlinnan kokonaisuus muodostuu useasta uusrenesanssityylisestä kivirakennuksesta, joiden arvokas ilme vaatii erikoisosaamista myös rakennusten puuosille.
Vuonna 1899 alueen länsilaidalle rakennettiin arkkitehti Arthur Kajanuksen suunnittelemana jykevä rakennus, köyhäintalon työlaitos. Kaupunki elätti vähävaraisia ja nämä maksoivat siitä työllään. Työlaitoksessa työskenteli käsityöläisiä, kuten puuseppiä, suutareita, ompelijoita ja räätäleitä aina 1920-luvulle asti.
Nykyisin aluetta kehitetään – vanhaa kunnioittaen – asuin- ja toimitilakäyttöön. Pari vuotta taaksepäin Tarja Lepolan ollessa juuri lomalla, sähköpostiin kilahti niin kiinnostava tarjouspyyntö, että loma keskeytyi siihen paikkaan. Pian oltiinkin jo neuvottelemassa Kurjenlinnan urakasta. Jo silloin Tarja tiesi, että työtehtävästä tulisi ainutlaatuinen.
Tarkkaa työtä suojelukohteessa
Koska kohde on museoviraston suojelema, koskee sen restaurointia tietyt säännöt. Yksi niistä on, että jokaisesta erilaisesta ikkunasta ja ovesta tulee ensin valmistaa mallikappale, jonka arkkitehtuurin ammattilaiset katselmoivat. Jos mallikappale hyväksytään, alkaa varsinaisten rakennuksen osien valmistus.
Lepolan Puusepät valmisti urakkaan yhteensä lähes 400 ikkunaa ja 30 ovea. Ikkunoita rakennettiin julkisivun rappaustyön etenemisen aikataulussa ja toimitettiin kaikkiaan 10 erässä. Kun ikkunat oli saatu asennettua, alkoi Lepolan puuseppien urakointi parvekkeiden ovien ja ikkunoiden kanssa. Kohteen viimeiset ikkunat rakennettiin kesällä 2020. “Kohde oli ainutlaatuinen ja loistaa kilpaa auringon kanssa”, kuvailee Kurjenlinnaa Tarja Lepola.
Ruunanhuulista perinnemaalaukseen
Projekti oli Lepolankin mittakaavassa suuri. Vaikka aikataulu oli tiukka, sai Lepolan Puusepät soviteltua muut työt massiivisen projektin lomaan eikä “ei oo:ta” muille asiakkaille tarvinnut myydä silloinkaan. Mutta pitkää päivää painettiin.
Valtaosa ovista ja ikkunoista rakennettiin käsityönä ja niissä olleet erikoisrakenteet, kuten päälliosien kaaret, vaativat puusepäntaidon erikoisosaamista. Ikkunoiden kittilasi vaati kitin vedon käsin jokaiseen ikkunaan. Myös maalaus tehtiin käsityönä, sillä – kuten perinneikkunoissa usein – ikkunapuiden sisäpinta maalattiin valkeaksi ja julkisivuväritykseen sopivana ulkopinta ruskeaksi. Koko Lepolan väki oli mukana projektissa. Jotta Kurjenlinna sai arvoisensa ovet ja ikkunat ruunanhuulineen (perinneikkunan tippanokka), tarvittiin mukaan puuseppien lisäksi CNC-koneistaja, maalari, lasittaja ja monen monta muuta osaajaa.
Lopputulos palkitsee
Tarja kertoo projektin olleen työläydestään huolimatta äärimmäisen mielekäs ja sopiva yhdistelmä toistuvuutta sekä vaihtelua. Parasta hänen mielestään oli lopputulos. “Kokonaisuus palkitsee ja lopputulos on todella näyttävä”, kertoo Tarja. “Oli hieno olla mukana”, summaa hän. Sittemmin Tarja on ehtinyt myös lomailla.
Ota yhteyttä perinnerakentamisen asiantuntijaan
Onko sinulla tiedossasi perinnerakennuksen ikkuna- ja oviremontointia Turussa tai pääkaupunkiseudulla? Ota yhteyttä Lepolan puuseppiin ja varmistat, että saat arvokkaalle rakennukselle osaavat puusepät.
Voit tutustua Kurjenlinnaan tästä.
